Puheenvuoro 50: Nigerian ihmiskauppatilanne pahenee
Kuva: Rodeo / Maahanmuuttovirasto
Nigeriasta on tullut Suomeen 2010-luvulla jo yli 500 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoina on useita kymmeniä nigerialaisia naisia, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreina prostituoiduiksi Eurooppaan. Tästä syystä Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu teki raportin Nigerian ihmiskaupasta.
ERF-rahoitetussa tutkimuksessa todettiin, että köyhyys on merkittävin syy, joka altistaa naisia ihmiskaupalle.
Tutkijamme totesi, että epätoivoisessa tilanteessa ihminen uskoo helpommin liiankin hyviltä tuntuviin lupauksiin lastenhoitajan tai kampaajan töistä ja vaurastumisesta Euroopassa ja vaikka ei täysin uskoisikaan, hän voi kokea, että riski kannattaa ottaa, koska hänellä ei ole mitään menetettävää.
Tyypillisesti ihmiskaupan uhri on kotoisin Benin Citystä, Edon osavaltion pääkaupungista, jossa tietoisuus naisten kauppaamisesta Eurooppaan on yleistä. Käytännössä kaikki tuntevat jonkun, joka on mukana ihmiskaupassa uhrina, värvääjänä tai hyväksikäyttäjänä. Naiset eivät aina tiedä heitä Euroopassa odottavan työn luonnetta ennen lähtöään.
Taikausko ja matkavelat tekevät uhrista hyvin haavoittuvan. Juju on perinteinen uskonto Länsi-Afrikassa ja nigerialaisen ihmiskaupan erityispiirre. Uhrien vannomien juju-valojen avulla ihmiskauppiaat hallitsevat uhrejaan. Juju-valan rikkominen johtaisi henkimaailman rangaistukseen. Pelko tästä voi olla vahva.
Monille naisille selviää vasta kohdemaassa, että matkasta on kertynyt kymmenien tuhansien eurojen velka, joka heidän tulee maksaa ”madamelleen”. Madame on henkilö, joka vastaa uhrien hyväksikäytöstä kohdemaassa. Karut työskentelyolosuhteet tulevat naisille yleensä yllätyksenä.
Tutkija huomasi, että Euroopassa nigerialaisten prostituoitujen asema on erittäin heikko; he joutuvat työskentelemään kaduilla vuoden ympäri säällä kuin säällä, myös sairaina.
Velan ja juju-valan vuoksi naiset eivät hevillä käänny viranomaisten puoleen. Moni sinnittelee sietämättömissä olosuhteissa saadakseen velkansa maksettua. Osa pakenee esimerkiksi Italiasta muihin Euroopan maihin, kuten Suomeen.
Suuntaus-hanke on Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun ERF-rahoitettu hanke, jossa etsitään tärkeimpiä maatietoteemoja tutkittavaksi turvapaikkakuulustelupöytäkirj