Mitä kaikkea pakolainen joutuu käymään läpi etsiessään parempaa elämää ja uutta alkua?
YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n Kovat kertoimet -pelissä astutaan pakolaisen saappaisiin.
Aihearkisto: Ydin: 52 puheenvuoroa
Puheenvuoro 32: Pako Syyriasta
BBCn interaktiivisessa artikkelissa lukija joutuu samojen päätösten eteen kuin Syyrista pois pyrkivä pakolainen. Mitä kautta yritän paeta ja kuinka paljon olen valmis maksamaan?
https://www.bbc.com/news/world-middle-east-32057601
Voit myös tutustua pakolaisten mukaan ottamiin tavaroihin ja tarinoihin niiden takana. Miksi Ibrahim lähti vain ilmapallo mukanaan?
Lähde: Pakolainen 1/2015
Puheenvuoro 30: Puhu hänelle suomea
Nuori nainen astuu sisään helsinkiläiseen lankakauppaan. “If you need any help, just ask,” kuuluu myyjän ystävällinen ääni. “Ookoo,” vastaa nainen lopen kyllästyneenä. Puoli vuotta aiemmin, räppäri Deogracias Masomi esittää Noir-teoksessa kohtausta, jossa R-kioskin myyjä palvelee häntä englanniksi. Miehen vastatessa suomeksi hän saa kehuja kielistaidostaan.
Puheenvuoro 29: Ukrainasta Suomeen – ja takaisin
Ievgenii Sinielnikov muutti viime syksynä Suomesta takaisin kotimaahansa Ukrainaan. Nyt hän tekee vapaaehtoistöitä ja kuljettaa pääkaupungista Kiovasta tuoreita vihanneksia ja muita elintarvikkeita sotilaille Itä-Ukrainaan. Ukrainan ja Suomen välillä Sinielnikov näkee paljon yhtäläisyyksiä.
Katso Ievgenin haastattelu: https://youtu.be/h9w-Y8-CaNE
Puheenvuoro 28: Minne unohtui lapsen etu?
Punainen. Lapsi on juuri kertonut, minkä väriset seinät hänen perheellään oli. Maahanmuuttovirkailija kirjaa ylös värin ja huomautuksen, että lapsi on antanut harhaanjohtavia tietoja viranomaisille. Neljä vuottasitten lapsi antoi vastauksen samaan kysymykseen. Vastaus oli oranssi. Lue loppuun
Puheenvuoro 27: Suomen mustavalkoinen media?
Neljä toimittajaa ja tutkija kertovat rasismista ja siirtolaisten ja vähemmistöjen käsittelystä mediassa Suomen Punaisen Ristin uudessa julkaisussa Ei niin mustavalkoista. Julkaisun tarkoituksena on auttaa median ammattilaisia aihepiirin käsittelyssä.
Sisällysluettelo 1/2015
Vuoden ensimmäinen Ydin paneutuu erilaisiin todellisuuksiin niin Suomessa kuin maailmalla. Etääntyminen yhteiskunnissa luo säröjä todellisuuteen ja jakolinjat uhkaavat syventyä.
Tutkijat Juho Saari ja Hanna Wass, sekä emeritusprofessori Göran Therborn pohtivat vuotaako demokratian ja hyvinvointivaltion vene, sekä mistä paikkaustarpeet.
Eriarvoisuuden kasvuun pureudutaan useammasta näkökulmasta. Jussi Saramo kirjoittaa kolumnissaan, ettei eriarvoisuus ole luonnonlaki ja Jussi Ahokas pohtii miksi eriarvoisuuden kasvua ei enää hyväksytä. Tutkija Antti Kaihovaara taas painottaa miten eriarvoisuuden luomat jakolinjat uhkaavat kaikkia yhteiskunnan jäseniä.
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Robin Hahnel uskoo vaihtoehtoisen talousjärjestelmän kehittämisen ratkaisevan yhteiskuntien ongelmia. Hänen malliaan kapitalismin vaihtoehdoksi on jo mallinnettu onnistuneesti tietokoneilla. Emeritusprofessori Seppo Hentilä taas kertoo miten yhteiskunnalliset säröt historiassa ovat synnyttäneet Saksasta alkaneen Pegida-liikeen.
Ukrainan konfliktin seurauksia Euroopalle tarkastelee Hannu Reime ja paikallisella tasolla Arno Tanner. Johanna Sumuvuori korostaa siviilien merkitystä konfliktien ratkaisussa. Lehdessä käsitellään myös Euroopan unionin sisäisiä muuttovirtoja, taistelurobottien kehitystä, Kiina kirjoitusmerkkejä vallankäyttönä sekä esitellään Pentti Kurikan Nimipäivienkin syntyyn vaikuttaneen kehitysvammaisten Lyhty-projektin taidenäyttelyä.
4 Pääkirjoitus: Työ puheen on ylevätä työtä
6 Tekijät
7 Ytimekkäät
11 Kolumni Jussi Saramo: Eriarvoisuus ei ole luonnonlaki
12 Kolumni Timo Mielonen: Verkkovalvonnan kyseenalainen tehokkuus
Ydinhetki
14 Arja Alho: Samassa veneessä?
21 Timo Virtala: Herra Leen vieraana
24 Aino Haavio: Siviilit torjumaan kriisejä
28 Fredrik Österblom: Perustulon kansainvälinen historia
32 Pirkko Jyväkorpi: Kaikki naiset sotia vastaan
36 Anna Malinen: Autonomisista asejärjestelmistä robottisotiin?
40 Jenni Heikka: EU-kansalaisten karkotusten määrä kasvaa Belgiassa
44 Kimmo Kiljunen: Rauhan asialla ammatikseen
46 Simo Ortamo: Rikkailta köyhille
50 Riitta Oittinen: Afrikkalaisia Kiinassa
Ytimessä
56 Hannu Reime: Köydenvetoa Eurooopan reviireistä
61Seppo Hentilä: Pegida ja Itä-Saksan pitkä varjo
65 Eero Suoranta: Kiinan kirjoitusmerkit sivistyksen ja vallan kielenä
69 Antti Kaihovaara: Jakolinjojen kasvu uhkaa sekä rikkaita että köyhiä
74 Arno Tanner: Lisääkö Ukrainan ihmisoikeuskehitys pakolaisuutta Suomeen?
Ydinkokemus
80 Rita Dahl: Vasemmistolaisen maailman kannattaja
84 Arja Alho: Profeetan parta
86 Kalevi Suomela: Kiovan Rusista Maidanin aukiolle
89 Kirja-arviot
90 Eero Suoranta: Mistä puhumme, kun puhumme internetistä?
92 Kirja-arvio
93 Levyt
94 Pia Lohikoski: Muotokuvia ihmisyydestä
95 Heta Heiskanen: Minne unohtui lapsen etu?
96 Kolumni Jussi Ahokas: Miksi taloudellisen eriarvoisuuden kasvua ei enää hyväksytä?
98 Pala historiaa
Ydin pahoittelee lehden viivästymistä painon teknisten ongelmien vuoksi.
Pääkirjoitus 1/2015: Työ puheen on ylevätä työtä
Jos joku luulee, että poliitikon elämä on helppoa, erehtyy. Työtä pitää tehdä tauotta, kiitosta ei saa koskaan. Yhtenä päivänä rakastetaan, toisena vihataan. Kansan kusitolppana olo tympii, palkka on liian pieni ja miksi ihmeessä pitää olla vaalit?
Jos joku luulee, että sairaanhoitajan elämä on helppoa, erehtyy. Työtä pitää tehdä tauotta ja aina on menossa joku organisaatiomuutos. Yhtenä päivänä rakastetaan, toisena saa turpiin. Suomen lamakin on sairaanhoitajien palkankorotusten syy. Vakituisista työsuhteista kilpaillaan ja miksi ihmeessä tässä härdellissä pitäisi vielä olla kiinnostunut politiikasta ja äänestää?
Siviilit torjumaan kriisejä
Rauhaa rakentavat kestävimmin siviilit, arvioi kansanedustaja Johanna Sumuvuori. Hänelle kriisinhallinta merkitsee ennen muuta konfliktien ennaltaehkäisyä.
Vihreä kansanedustaja Johanna Sumuvuori profiloituu eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijana.
Viime vuosina hän on valmistellut poliittisen historian alaan kuuluvaa väitöskirjaa suomalaisesta rauhanturvaamisesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Asiantuntemusta hän on kartuttanut parin vuosikymmenen ajan myös rauhanjärjestöissä.
– 1990-luvulla toimin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Rauhanpiippu-järjestössä. Sieltä tie vei muun muassa Sadankomiteaan, Sumuvuori kertoo eduskunnan Kansalaisinfon kahvilassa. Lue loppuun