Franklin D. Roosevelt kuvasi pelkoa nimettömäksi, järjenvastaiseksi ja perusteettomaksi kauhuksi, joka lamauttaa kaikki tarvittavat yritykset kääntää perääntyminen etenemiseksi. Muistutus – kuten monet muutkin 1930-luvun tapahtumat – on syytä pitää mielessä. Näin siitäkin huolimatta, että harva meistä on kokenut itse aikaa. Apuna ovat kuitenkin kirjallisuus, dokumentit ja taide ylipäätään.
YDIN 20230404 HELSINKI Lauri Snellman. Kuva Pekka Elomaa
Lauri Snellmanilta on tulossa pamfletti, joka läpivalaisee suomalaista kulttuuria. Selitys alamaisuudelle ja puhumattomuudelle löytyy historiasta mutta se on myös estämässä suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta ja moniarvoisuutta. Nato-keskustelu on tästä malliesimerkki.
Toimittaja Liisa Liimatainen on seurannut Lähi-itää pitkään. Hänen viimeisin kirjansa Riikinkukko ja kameli – Iran ja Saudi-Arabia vastakkain keskittyy näihin kahteen alueelliseen kilpakumppaniin, kehyksenä kuitenkin koko Lähi-itä.
Mediahuomio on suurvaltajohtajissa ja ulkoministerien neuvotteluissa. Kuvatekstit kertovat lähestyvästä sodasta. Tuntuu, että turvallisuus on veitsenterällä ja että sotapuheesta on tullut yhtä tavallista kuin aamupalasta. Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu?
Emmanuel Macronin uudelleenvalinta vaikuttaa todennäköiseltä. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
Ranska käy huhtikuussa presidentinvaaleihin, jotka ovat eittämättä Euroopan tärkeimmät vaalit vuonna 2022. Kireä maailmanpoliittinen tilanne ja pandemian oikullisuus edellyttävät Ranskan johtoon viisasta presidenttiä. Brexitin jälkeinen Eurooppa ja liittokanslerin vaihdos Saksassa nostavat nekin Ranskan presidentin merkittävään rooliin.
Euroopan komission päärakennus Berlaymont Brysselissä. Kuva Simo Ortamo.
Euroopan unioni on rakennettu eliitin ehdoilla. Velkaantumisen pelko ja välttämättömiksi koetut rakenneuudistukset ajavat eurooppalaisia toisiaan vastaan.