Franklin D. Roosevelt kuvasi pelkoa nimettömäksi, järjenvastaiseksi ja perusteettomaksi kauhuksi, joka lamauttaa kaikki tarvittavat yritykset kääntää perääntyminen etenemiseksi. Muistutus – kuten monet muutkin 1930-luvun tapahtumat – on syytä pitää mielessä. Näin siitäkin huolimatta, että harva meistä on kokenut itse aikaa. Apuna ovat kuitenkin kirjallisuus, dokumentit ja taide ylipäätään.
Aihearkisto: Demokratia

Flow Talks: Festivaalien aatteet ovat niiden vaatteet
Henri SalonenKulttuurin ja palveluiden kulutuksen keskiössä ovat aina olleet niihin liittyvät arvot sekä identiteetti. Kun kokemuksellisuuden suhteen kaikki alkaa jo olla koettu, ovatko enää tapahtumien arvovalinnat todellinen tapa erottua toisistaan?
Nationalismin ja militarismin demokratiaa kurjistava liitto

YDIN 20230404 HELSINKI Lauri Snellman. Kuva Pekka Elomaa
Lauri Snellmanilta on tulossa pamfletti, joka läpivalaisee suomalaista kulttuuria. Selitys alamaisuudelle ja puhumattomuudelle löytyy historiasta mutta se on myös estämässä suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta ja moniarvoisuutta. Nato-keskustelu on tästä malliesimerkki.
Ydin-keskustelu: minne menette Iran, Irak ja Saudi-Arabia?
Toimittaja Liisa Liimatainen on seurannut Lähi-itää pitkään. Hänen viimeisin kirjansa Riikinkukko ja kameli – Iran ja Saudi-Arabia vastakkain keskittyy näihin kahteen alueelliseen kilpakumppaniin, kehyksenä kuitenkin koko Lähi-itä.

Nuoren Lorcan opintomatkat
Juhani SimiläFederico García Lorca osallistui Granadan yliopiston opiskelijana lukuvuonna 1916–1917 opintomatkoille eri puolille Espanjaa. Professori Martín Domínguez Berruetan järjestämillä matkoilla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että Lorca lopulta valitsi runoilijan uran.

Sotapuheen tavallistuminen hätkähdyttää
Arja AlhoMediahuomio on suurvaltajohtajissa ja ulkoministerien neuvotteluissa. Kuvatekstit kertovat lähestyvästä sodasta. Tuntuu, että turvallisuus on veitsenterällä ja että sotapuheesta on tullut yhtä tavallista kuin aamupalasta. Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu?
Voiko Macron hävitä?
Jorma TurunenEmmanuel Macronin uudelleenvalinta vaikuttaa todennäköiseltä. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
Ranska käy huhtikuussa presidentinvaaleihin, jotka ovat eittämättä Euroopan tärkeimmät vaalit vuonna 2022. Kireä maailmanpoliittinen tilanne ja pandemian oikullisuus edellyttävät Ranskan johtoon viisasta presidenttiä. Brexitin jälkeinen Eurooppa ja liittokanslerin vaihdos Saksassa nostavat nekin Ranskan presidentin merkittävään rooliin.
Eliittien Eurooppa
Pertti HaaparantaEuroopan unioni on rakennettu eliitin ehdoilla. Velkaantumisen pelko ja välttämättömiksi koetut rakenneuudistukset ajavat eurooppalaisia toisiaan vastaan.