Kun ajattelet Arktista, mieleesi nousee todennäköisesti kuva rauhallisesta lumen, jään ja luonnon alueesta. Arktis on kuitenkin uhattuna. Sitä uhkaavat sekä ilmastonmuutos, sotilaalliset toimet että ihmisen ahneus.
Arktiksen luonnonvarat ja geopoliittiset mahdollisuudet kiinnostavat niin Kiinaa, Venäjää kuin Yhdysvaltojakin. Suurvaltojen konfliktit saattavat ulottua jatkossa yhä vahvemmin myös arktiselle alueelle. Jo lisääntyneet sotaharjoitukset ja asevarustelu eivät kuitenkaan sovi Arktikselle, eikä Arktiksesta ei saa tulla taistelutannerta.
Valitettavasti sotilaallinen uhka ei ole ainoa Arktiksen kannalta hengenvaarallinen tekijä, sillä ilmasto lämpenee arktisella alueella pahimmillaan kolme kertaa globaalia keskilämpötilaa nopeammin. Ilmastonmuutos vaikuttaa huomattavalla tavalla myös Arktiksen turvallisuuspoliittisiin kehityslinjoihin. Esimerkiksi Kanadan hallitus määritteli jo yli 15 vuotta sitten, että globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti arktisella alueella ovat uhka maan turvallisuudelle.
Jäistä vapautuva meri avaa arktiset luonnonvarat röyhkeimmän ottajan käyttöön. Siperian pohjoispuolella ilmastonmuutoksen johdosta avautuva Koillisväylä kiinnostaa monia maita meriliikenteen väylänä. Koillisväylän avautuminen vaikuttaisi merkittävästi maailmankauppaan, sillä sen seurauksena merimatka Aasiasta Eurooppaan lyhenisi kolmasosalla. Tämä kasvattaa paitsi eri maiden taloudellista vaikutusvaltaa, myös alueen jännitteitä.
Euroopan unionin on otettava johtajuus arktisen politiikan ja suojelun sääntöjen rakentamisessa – jos se ei ota, muut ottavat. Konflikti Arktiksella ei ole kenenkään etu, ja kansainvälinen yhteistyö alueen luonnon, rauhan ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi on välttämätöntä.
Arktisen politiikan päävastuu on EU:ssa kalastusasioiden osastolla. Tämä ei riitä, vaan EU tarvitsee selkeämmän ja suojelua painottavan näkemyksen Arktikseen. Suomen velvollisuus on pitää nykyistä vahvemmin arktisen alueen luonnon ja asukkaiden puolta. Yhtenä Arktisen neuvoston jäsenistä Suomen täytyy olla rohkea kannanottaja, etenkin EU:n päivittäessä arktista politiikkaansa.
Myös EU:n, Suomen ja maailman ilmastopolitiikka ratkaisee Arktiksen tulevaisuuden. Arktis ei kiihdytä vaan jäähdyttää ilmastonmuutosta, mutta se kärsii ilmaston lämpenemisestä eniten. Arktis on suojeltava ihmisen ahneudesta johtuvilta uhilta, ja meidän velvollisuutemme on pitää arktisen alueen puolta.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko ja EU:n ulkoasiainvaliokunnan jäsen.