Aihearkisto: Ydin: 52 puheenvuoroa

Puheenvuoro 17: Solidaarisuutta etelän siirtotyöläisille

Maryan Abdulkarim

Maryan_Abdulkarim

 

Näyttelijä Emma Watson piti YK:n yleiskokouksessa puheenvuoron, jolla laukaistiin HeForShe-kampanja. Kampanja poiki nopeasti liikkeen, jossa miestähdet poseeraavat T-paidoissa. Niihin oli painettu teksti This is what a feminist looks like – tältä näyttää feministi. Pian selvisi, että paitoja valmistavat siirtotyöläisnaiset orjatyön kaltaisissa olosuhteissa. Isolla osalla heistä ei ole mahdollisuutta nähdä perhettään, koska heillä ei ole lomia eikä muutakaan vapaa-aikaa. Palkka on hyvin niukka eikä riitä elättämään perhettä. Paidat kuitenkin myydään globaalin pohjoiseen ja supertähdet poseeraavat ne päällään.

Lue loppuun

Puheenvuoro 16: Diaspora hyödyttää kaikkia

Diasporat muodostavat yhteisöjä, joiden kautta luodaan verkostoja ja mobilisoidaan yhteiseksi hyväksi. Siitä hyötyvät niin diasporan jäsen kuin asuin- ja kotimaa. Näin kirjoittaa kehitysyhteistyötä seuraavalle Devex-mediasivustolle Diaspora Matters -konsulttiyrityksen toimitusjohtaja Kingsley Aikins.

Lue loppuun

Puheenvuoro 15: Somalia tarvitsee diasporaansa

Simo Ortamo

mahat salad

Somalian apulaisulkoministeri Mahat Salad vieraili Suomessa lokakuun lopussa Pohjoismaiden Somaliverkoston perustamistilaisuudessa. Hän kertoi Ydin-lehdelle diasporan roolista Somalian jälleenrakennuksessa sekä kehityksen haasteista.

Lue loppuun

Puheenvuoro 14: Orjat kävelevät Eurooppaan itse

Simo Ortamo

Hassan ulkona

Tampereella kymmenen vuotta asunut Hassan Blasim ylitti Euroopan rajan rahattomana ja paperittomana. Kansainvälisesti palkitun kirjailijan mukaan monet pakenevat länsimaiden ruokkimia konflikteja.

Lue loppuun

Ydin Helsingin kirja- ja musiikkimessuilla

 

kirja_vaaka_cmyk

Kirjamessuilla Sirpa Kähkönen ja Hassan Blasim keskustelevat sodan ja väkivallan aiheuttamasta pakolaisuudesta. Musiikkimessuilla Paleface ja Kirsi Alho esittävät parhaat rauhalaulut.

Lue loppuun

Puheenvuoro 13: Miten ay-liike kohtaa eri kansalaisuudet?

Metalliliiton jäsenistä tuhannet puhuvat äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Liitossa on 80 eri kansalaisuuden omaavia jäseniä. Jäsenyys merkitsee taloudellista turvaa ja parempia työolosuhteita.

Lue loppuun

Puheenvuoro 12: Nähdäänkö diaspora vain paksuna lompakkona?

Kirsi Koivuporras-Masuka

Tansanian valtio on kiinnostunut ulkomaille muuttaneista kansalaisistaan, ainakin mitä tulee diasporan mahdollisuuksiin investoida maan talouskehitykseen. Tämä johtopäätös jäi päällimmäiseksi mieleen kansainvälisen muuttojärjestö IOM:n Catherine Matashan esityksestä, jossa käytiin läpi Tansanian diasporaa ja valtion kanssa yhteistyössä toteutettavia hankkeita. Lue loppuun

Puheenvuoro 11: African diaspora has huge, underutilized capacity for development

Cucu Wesseh

There is a valid notion, which argues against bad practices and policies of exclusion and the “sideline” individuals of immigrant origin. I believe that notion or thought synchronizes with various conspiracy theories that claim the existence of orchestrated tendencies, which limits the utilization of the African Diaspora and it inherent social capital. Lue loppuun

Puheenvuoro 10: Parempi elämä Romaniassa?

Kirsi Koivuporras-Masuka

”Mikset menisi Romaniaan, sehän on osa Eurooppaa?” kysyi työnvälittäjä filippiiniläiseltä Adelelta. Kysymys sai Adelen kiinnostumaan ja muuttamaan suunnitelmiaan, sillä aluksi hän oli aikonut lähteä johonkin arabimaista etsimään töitä tarjotakseen tyttärelleen paremman elämän – ja koska unelmoi Euroopasta. Lue loppuun

Puheenvuoro 9: Aivovuotoa kotiinpäin

Kirsi Koivuporras-Masuka

Suomessa työperäisestä maahanmuutosta puhutaan vahvasti Suomen edun näkökulmasta käsin. Toisaalta osaava työvoima liikkuu globaalilla tasolla yhä enemmän sekä maasta toiseen että maiden välillä, ja tämä liikkeessä oleva joukko voidaan nähdä tärkeäksi resurssiksi myös kehityksen näkökulmasta. Swiss Network for International Studies päätti parivuotisessa hankkeessa selvittää koulutettujen intialaisten paluumuuttajien sitoutumista maan kehitykseen sekä tarkastella erityisesti tiedemaailmassa toimivan diasporan vaikutusvaltaa lähtömaassaan.  Lue loppuun