Aihearkisto: Numero 2018-1

Olkiluoto 3 – renessanssin aloittajasta murheenkryyniksi

Satu Hassi

Olkiluodon ydinvoimala-alueella Eurajoella. Rakenteilla oleva kolmosreaktori on kuvassa vasemmalla. Marabu / Pixabay

Olkiluodon kolmannen reaktorin kohdalla parhaiten onnistuivat mielikuvamarkkinointi ja idean lobbaaminen eduskunnassa. Puolustajiensa lupauksia ikuisuusprojekti ei sen sijaan ole lunastanut.

Lue loppuun

Vapaudesta puhua itselle

Jasmina Amzil

”Älä lue kommenttiosiota”, pomppaa mieleeni automaattisesti, kun luen juttua ei-valkoiselta toimittajalta tai juttua, jossa on edustettuna ei-valkoinen ihminen. Vapaana jylläävien rasististen ja nativististen kommenttien lukeminen muistuttaa asioista, jotka laitan vaakalaudalle, kun olen esillä: turvallisuuteni, yksityisyyteni, ja kuulumisen tunteeni. Asioita, joita koetellaan muutenkin ei-valkoisen naisen arjessa. Ei ole sattumaa, että Me Too -kampanjan loi alun perin musta nainen. Lue loppuun

Aktiivimalli lisää pahoinvointia

Jorma Malinen

Keskustelemme paljon erilaisuuden hyväksymisestä ja siitä, mikä on normaalia. Vaadimme oikeuksia paperittomille, pakolaisille ja kaikille, jotka yhteiskunnan ja hyvinvoivien kansalaisten tukea tarvitsevat. Se on osoitus terveistä, modernin hyvinvointiyhteiskunnan arvoista. Suvaitsemattomuus tuomitaan.

Lue loppuun

Miksi Ydin?

Arja Alho

4000 vuotta vanha kiinalainen keksintö, helmitaulu, on tietokoneiden esihistoriaa. Ensimmäisen tietokoneen näin omin silmin Helsingin yliopistolla Franzeniassa 1970-luvun lopulla. Se oli huoneenkokoinen, reikäkortteja louskuttava kuuma kapistus.

Mikroprosessorin keksiminen 1971 puolestaan teki kymmentä vuotta myöhemmin mahdolliseksi, että joka kotiin voitiin hankkia oma PC (personal computer). Hankin sellaisen työhuoneelleni vuonna 1984. Se oli hiirellinen Apple Macintosh, joka muistutti kottaraispönttöä. Olipa ihana muokata tekstiä ruudulla vain ranneliikkeellä, ilman saksia ja teippirullaa!

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1-2018

Ydin 1/2018 kääntää katseen median murrokseen ja sananvapauden tilaan. Arja Alho ja Marketta Mattila käyvät vuoropuhelua siitä, millaiset teknologiset ja kulttuurilliset tekijät muokkaavat nykyajan tiedonvälitystä. Katja Pietarinen kirjoittaa toimittajiin kohdistuvista uhista ympäri maailmaa ja A.-P. Pietilä muistuttaa kaupallisen uutismedian ahdingosta mainostulojen vähentyessä. Jasmina Amzil puolestaan kiinnittää huomion suomalaisen valtamedian yksiäänisyyteen ja kysyy, mitä tarkoittaisi vapaus puhua itselle.

Numeron muissa jutuissa Jorma Malinen kirjoittaa aktiivimallin ongelmista, Sarah Freeman-Woolpert raportoi Martin Luther Kingin perintöä jatkavasta liikkeestä Yhdysvalloissa ja Heini Huhtinen selvittää, kuinka Glasgow’n kaupunki voitti katuväkivallan. Esseissä Satu Hassi luo katsauksen Olkiluoto-3:n lunastamattomiin lupauksiin, Frank Pasquale analysoi Amazonin sekä muiden nettijättien vallan kasvua ja Obert Hodzi arvioi Zimbabwen tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi numerossa tutustutaan muun muassa Suomen asekauppaan, paperittomia auttava lääkäri Ville Holmbergiin sekä siltoja eri kulttuurien välille rakentavaan Maria Gasolina -yhtyeeseen.

Lue loppuun