1100-luvulla eläneen Saxo Grammaticuksen teos Gesta Danorum on yksi esimerkki historiallisesta lähteestä, jota on käytetty perustelemaan väitteitä Suomen muinaisista kuninkaista.
Virheellistä tietoa sisältävällä näennäishistorialla eli pseudohistorialla perustellaan usein omalle maalle mahtava menneisyys. Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan, miten pseudohistorialliset väitteet leviävät Suomessa ja Venäjällä.
Räp-artisti Azagaia esiintymässä mielenosoituksessa Mosambikissa. (Kuva: Janne Juhana Rantala)
Hiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, joista se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Public Enemy -legenda Chuck D:n mukaan monet hiphop-fanit kuitenkin nukkuvat räp-planeetan päällä.
Tällä hetkellä mediakeskustelua hallitsee korona ja lähes jokaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa on jouduttu laittamaan lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sama pätee hallitukseen: valtionvarainministeri Katri Kulmunin mukaan suunniteltuja menonlisäyksiä (esimerkiksi varhaiskasvatuskokeiluja) ei välttämättä voida toteuttaa ja jo toteutettuja (kuten koulujen lisärahoitusta) täytyisi miettiä uudestaan.
Mikro-organismeja agar-hyytelössä. (Kuva: Alpha Tauri/Flickr, CC BY 2.0)
Koronavirusta ei tule mieltää ulkoapäin tulevaksi viholliseksi tai luonnonvoimien vastaiskuksi. Pikemminkin se on aktiivinen toimija, joka osoittaa, että olemme aina eläneet yhdessä ei-inhimillisten asioiden ja olioiden kanssa.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. (Kuva: Pekka Elomaa)
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä valmiuslakia on uudistettava ja joidenkin osien päättämisen kynnystä samalla nostettava yksinkertaisesta enemmistöstä määräenemmistöllä päätettäväksi.
Joukkotuhoaseet uhkaavat eniten turvallisuuttamme. Olisi siksi loogista, että niin maailman valtiot kuin niiden kansalaisetkin tekisivät kaikkensa biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Ihmiskuntana olemme kuitenkin jotenkin turtuneita. Tuhannet toimintavalmiit ydinkärjet on suljettu pois mielistämme. Miksi saamme kuolla päivittäin sodissa ja konflikteissa, onnettomuuksissa ja köyhyydessä, mutta emme saa kuolla koronavirukseen? Lue loppuun
Ydin 2/2020 nostaa esiin niin ajankohtaisia ja ajattomia kulttuurin ilmiöitä kuin korona-ajan keskeisiä kysymyksiäkin. Vuoropuhelussa JP Pulkkinen kertoo, mistä on hyvät tv-sarjat tehty ja miten ne voivat auttaa meitä ymmärtämään maailmaa. Professori Tuomas Ojanen puhuu perustuslaillisuuden valvonnasta poikkeustoimista päätettäessä ja Esko Harni käsittelee uutta poliittista ekologiaa, joka haastaa ajattelemaan uudelleen suhdettamme ei-inhimillisiin olentoihin. Janne Juhana Rantala kirjoittaa globaalista räp-kulttuurista ja Anna Heikkinen sata vuotta sitten status quota vastaan hyökänneestä dada-liikkeestä, kun taas Chen Qiufan pohtii maailmankirjallisuuden merkitystä vaikeina aikoina.
Numeron muissa jutuissa Saara Paatero kirjoittaa internetissä leviävistä pseudohistorian teorioista, Karoliina Kantola kehitysmaiden mikrolainabisneksestä ja Lauri Siren suunnitelluista hävittäjähankinnoista. Teemu Vaarakallion ja Rebekka Kuukan aiheena on rasisminvastaisen työn merkitys ilmastoliikkeelle, kun taas Veli-Matti Huhta pohtii Theodor Adornon oikeistoradikalismia koskevien ajatusten merkitystä. Kolumnisteistamme Laura Lodenius muistaa ydinaseita vastustanutta END-liikettä, Pia Hytönen kiinnittää huomion mielenterveysomaisten tilanteeseen ja Tiina Kuuppelomäki kysyy, ovatko koulutusleikkaukset todella kansantalouden kannalta oikea ratkaisu.
Henry Fonda (oik.) tulevana presidenttinä John Fordin elokuvassa Kansan sankari (1939). (Criterion Collection)
Viimeisen sadan vuoden aikana viihdeteollisuuden esittämä kuva poliitikoista on muokannut äänestäjien asenteita. Parhaimpia median hyödyntäjiä ja myyttien vahvistajia ovat olleet yhdysvaltalaiset presidenttiehdokkaat.
Filosofi Theodor Adornon essee Kasvatus Auschwitzin jälkeen on tullut valitettavan ajankohtaiseksi. Adorno asettaa kasvatukselle perimmäisen tehtävän: ei ikinä enää Auschwitziä!
Adorno toteaa, että hirmuteot ovat mahdollisia, kun ihmiset menettävät kykynsä myötätuntoon ja tulevat välinpitämättömiksi toisten kärsimykselle. Tavalliset ihmiset kehittivät upean junien järjestelmän, joka vei uhrit Auschwitziin nopeasti ja tehokkaasti, mutta eivät välittäneet, mitä näille tapahtui siellä.
Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia muistuttamassa sukupuuttoaallosta sekä vaatimassa lasten suojelemista ilmastokriisiltä Melbournessa maaliskuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0)
Ympäristökriisin nopea eteneminen lisää turvallisuudenkaipuuta, mutta turvallisuus ei ole viaton projekti. Pahimmillaan vaarana on demokratian kaventuminen.